RAMADAN 2014

Ramadan ( meilla Turkissa kulkee nimella Ramazan) on jo puolessavalissa. On hiljennytty pohtimaan ja opiskelemaan tavallista enemman.

 Valkosipuliperunoita ja

juustokanavuokaa

Meilla pojan perheen kanssa yhdessa paastopaivan aterialla. Mina en paastoa, mutta vuorollani valmista aterian paastoajille. Ramazan kuukausi on vuoden paras kuukausi myös yhdessaolon puitteissa.

Ja sitten vuorostaan pojan perheessa syömassa.

ENSİMMAİNEN OSTOSKESKUS FETHİYEEN

Saimme Fethiyeen ensimmaisen ostoskeskuksen ERASTA-ketjusta. Avattiin parisen viikoa sitten. On meilta 5 minuutin kavelymatkan paassa, joten nain kesakuumalla on mukava kayda siella paivakahvilla aina valilla.

Kuumat ovat alkaneet. Reiu +40 astetta on ollut nyt paivisin. İlmastointi surraa yöta paivaa.

   

TAMA ON KOKEİLU.

Ystavani ilmoitti facessa, ettei paase blogiini. Tulin tarkistamaan, ja huomasin, etta kaikki valokuvat ovat havinneet. Tekstit ovat jaljella. Nyt kokeilen, mita tapahtuu, kun laitan taman tanne.

KEVATTA

Luonto herailee meilla talviunestaan. Osa puista on sellaisia, etta lehti lahtee  vuoden lopulla.

Puut alkavat pukeutumaan kukkapukuihin

 Merella tuulee viela valilla kovemminkin. Tassa Fethiyen edustalla on paljon saaria, joten avomerta ei nay kaupungin keskustan rannalta. Pitaa menna laitamille.

Tuossa toissapaivan kauppamatkan maisemia.

Ollaan jo huhtikuussa. Kyllapa talvi hurahti taas nopeasti. Nyt pitaa nauttia naista ihanista ulkoiluilmoista ennenkuin kesan kuumat tulevat. Parasta vuodenaikaa ovatkin taalla nama kevaiset paivat, vaikka nautin myös talvesta sateineen.

MUKAVAA SUNNUNTAİTA FETHİYESTA

 Kaikkina vuodenaikoina oman maan vitamiinin lahteita.

 Laivat odottavat kesaa, ja merelle paasya.

Kalapyydyksia laivalaiturilla

Vanhaa asuinaluetta vuoren rinteella. Aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Amfiteatteriamme restauroidaan. Ehkapa jo saamme nauttia siita tulevana kesana.

Mukavaa sunnuntaita ja viikon alkamista, ystavat

KEVATTA

Kevatsateen ropinaa ja pikkulintujen kuorotervehdysta kevaalle.

PİTKASTA AİKAA

Sain facebookissa ihanan viesti ihanalta blogiystavaltani, "Elamaa vihrella saarella".
"Kuule, nyt äkkiä blogia päivittämään. Sun postauksia on ollut ihan ikävä". Nailla sanoilla han lahestyi, ja tippa tuli silmaan, seka omatunto alkoi soittelemaan kellojaan. Lammin kiitos blogiystavani <3 br="">
 Toden totta blogini on ollut hungingolla jo pitkaan, ja koko blogimaailma. Mielessa ollut paljon, mutta saamattomuutta, etten ole blogisivuja availlut. Joskus olen lukemassa kaynyt teidan blogejanne, mutta sekin on ollut vahaisempaa.
Kylla se on totta, etta facebook nielee lahes kaiken sen ajan, minka netissa roikkuu.
Fethiyeen muuton jalkeen on netissa oleminen jaanyt paljon vahemmalle. Kun kaikki sukulaiset ovat ymparilla, niin on muutakin elamaa, kuin vain tama internet.
Olen miettinyt, etta alkaisin kuvin kertomaan enemman. Kun kuvaan aina liikkuessani, niin kuvia tulee lisaa koko ajan. Kuvat ja pikkuteksti alle kertovat paljon.

 Kuva tammikuulta

Kuva tammikuulta

 

Talvi on ollut erikoisen lammin. Aurinkoisia paivia olemme saaneet paljon. Ukkossateitakin on ryöpsahdellyt, mutta viela ainakaan ei ole niita tavallisia kovia myrskyja ollut yhtakaan.

Ja kevat on alkamassa. pikkulinnut sirkuttelevat jo kovasti pihapuissa ja pensaissa.

Kokeilen seuraavasta postauksesta lahtien, miten valokuvablogi lahtisi kayntiin.

İhanaa kevaan odotusta, rakkaat ystavat.